Kuinka käy Hämeenlinnnan?

Laman kurkkiessa kulman takana on veroprosentti varmasti nousussa. Kuinka paljon ja koska, on arvailujen varassa. Pari asiaa on kuitenkin varmaa.

1. Liitoksen vastustajat saavat vettä myllyynsä kun palvelut huononevat ja veroprosentti nousee. Totta kai se on kuntaliitoksen syy, ei laman.

2. Veroprosentin nosto ja palvelujen karsiminen koskee eniten pienituloisiin. Suurituloisemmat hyötyvät kun valtion progressiivista verotusta edelleen alennetaan ja kunnallista tasaveroa vastaavasti nostetaan. Vaan näinhän se pitää ollakin. Suurituloisimmat kannattavat tasaveroa ja kunnallisten palvelujen karsimista, koska heillä on varaa käyttää yksityisiä.

Oleellista tässä on se, että yhteiskunnallinen eriarvoisuus lisääntyy ja usko demokratiaan heikkenee. Historiasta tiedämme kuinka molemmat vievät kohti epävakautta ja laajetessaan kaaokseen.

Epäoleellista on ovatko kriitikot oikeassa. Niin on miltä näyttää. Kuntaliitoksen puolustajat puhuivat paremman taloudenpidon puolesta. Kuntalaiset lukivat puheet säästöinä. Ja aina kun on tähän asti säästetty, se on tarkoittanut palvelujen huononemista, varsinkin kun aiemmin tutkituissa kuntaliitoksissa säästöjä ei ole syntynyt.

Kuntatalous ei ole mikään helppo asia, etenkin kun valtion ja kuntien suhde on niin monimutkainen, että aina budjettia valmistellessa ollaan hyvin epätietoisia siitä mikä valtion osuus palapelissä tulee olemaan. Tässä tullaankin yhteen suurimmista ongelmista taloudessa, -kunnallisen itsehallinnon puutteeseen. Koko kunnan taloudesta on vain noin 10% sellaisia josta kunta voi itse päättää. Siinä mielessä on ymmärrettävää, vaikkakaan ei hyväksyttävää, että lakisäteisten palvelujen kohdalla ollaan jatkuvasti vuosi vuodelta menossa riman alta. Eniten tämä koskee heikoimmassa asemassa olevia, kuten mielenterveys– ja vanhustenhoitoa. Ryhmiä joilla on vähiten voimia valittaa.

Nyt kannattaisi ottaa muistin apuvälineet käyttöön, että neljän vuoden kuluttua ei kaikki olisi unohtunut. Lama ei varmasti, mutta kuka olikaan äänestämässä miten? Ketä sinä äänestit, ja minkä puolesta hän äänesti kun palveluista ja veroprosentista äänestettiin.

ps. Yksi demokratian piilo-opetussuunnitelmasta on tämä: Ensin päätetään veroprosentista ja sitten vasta mihin sitä käytetään. Minä pidän tätä demokratian irvikuvana. Eikö ensin pitäisi miettiä mitkä ovat tärkeimmät ihmisten tarpeet, kuten henki ja terveys  ja sitten vasta miten se rahoitetaan?

ps 2. En ole kuntaliitoksen puolesta tai vastaan, koska vielä ei ole mitään tietoa siitä mitä se vaikuttaa. Tarkoittaako ”palvelujen harmonisointi” sitä, että nostetaan heikompien alueiden palveluja, vai sitä, että lasketaan parhaiden. Siinä on suuri ero.

7 kommenttia artikkeliin “Kuinka käy Hämeenlinnnan?”
  1. avatar iisakki sanoo:

    Terve,

    osuvaa analyysia.

    Siitä olen eri mieltä, että ensin pitäisi katsoa ihmisten tarpeet ja sitten vasta rahoitus. Tai ideaalimaailmassahan asia toimisi juuri niin. Käytännössä homma on kuitenkin sillä viisiin, että meidän ihmisten tarpeet ovat loputtomat, ja käytettävissä olevat rahat eivät vain millään riitä täyttämään edes murto-osaa niistä. Siksi yhteisesti täytyy määritellä mikä on hoidon taso, ja mihin asti voidaan mennä. Ikävää, mutta välttämätöntä.

    Itse asiassa siitä piti sanoa, että nuo sivussa olevat aiheet lisätään vasta huomenna palveluun. Eli ”talon” puolesta tulee tietyt vakioaiheet, joista sitten valikoidaan kirjoitukseen osuvimmat. Muutenkin palvelussa on vielä vähän bugeja, pahoittelen.

  2. avatar Pekka Lampela sanoo:

    Tarkennan vielä. Jos veroprosentti määritellään ensin, on määrittelijänä aina raha, ei tarpeet. Kun budjettia sitten tehdään määritellyn veroprosentin mukaan, käytännössä punakynää käyttävät kamreerit, eivät poliittiset päättäjät, jolloin painopisteet eivät synny demokraattisen päätöksenteon kautta.

    Jos sen sijaan ensin määritellään mikä palvelu kaipaa eniten korjausta, se on poliittinen päätös ja talous pyritään sovittamaan siihen. Näin mahdollistetaan investoinnit jotka pienentävät kustannuksia myöhemmin. Kamreerivetoisuus ei tätä tee.

  3. No jaa, ei se nyt ihan noin simppeliä ole. Jos nyt vaikka mietitään syksyn tulevaa prosessia, niin kyllä valtuutetut joutuvat vielä moneen kertaan miettimään, kuinka paljon meneillään olevassa kriisissä joudutaan veroprosenttia nostamaan ja mitä sillä saa.

    Vai karsitaanko palveluja vai otetaanko velkaa? Vaikka muodollisesti päätös veroprosentista tehtäisiin yhtä pykälää ennen, kyllä budjetin valmistelu lähtee aina tietyistä suuntaviivoista, jotka ainakin Hämeenlinnan keississä valtuusto asettaa tässä alkuvuoden aikana, kun tilanne kaikessa karmaisevuudessaan selviää…

  4. avatar Pekka Lampela sanoo:

    Varmaan näin on tänä vuonna, mutta ei ole ollut viimeisten kymmenen vuoden aikana, eikä kuntien enemmistön kohdalla juuri koskaan. Kuntaliitto on tätäkin tutkinut ja omat kokemukseni valtuustosta ja kunnanhallituksesta ovat olleet samansuuntaiset. Ei silti, uskon kyllä tutkittua tietoa paremmin kuin omia vajavaisia kokemuksiani.

  5. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Liitoksen vastustajat tietenkin saavat vettä myllyynsä, mutta niinhän he saavat aina. Ei ole vertailukohdetta. Mitä, jos nykytilanteessa tuo pikkukunta hoitaisi palvelujen tarjontaansa?

    Suurkunnan hallinnon rakennetta olisi kuitenkin pitänyt liitosvaiheessa tarkastella kriittisesti ja kilpailluttaa kaikki tarvittavat työpaikat.

    Mitä tulee rahoitus / tarve. Asunto-osakeyhtiöissä ostetaan vettä ja laskutetaan ostettu vesi osakkailta. Ei laskuteta osakkaita ja osteta vettä.

    Itänaapurissa aikoinaan ostettiin polttoaine autoon ja mittarista lirui ainetta maksetulla summalla, vaikka tankkiin ei enää mahtunut.

  6. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Heikki Koskela kommentoi:
    Kaikki budjetoitu raha käytetään, ja tämän takia takia päättäjillä on tiettyä varovaisuutta vero-%:n nostossa. Kuitenkin viime vuonna oli tiedossa n. 20 milj. euron säästötarve eli yhden vero-%yksikön tuotto?? Nyt mielestäni on pakko keskittyä peruspalveluihin eli perua liikuntahallin rakentamispäätös, jättää maauimala rauhaan 2052 vuoteen saakka ja miettiä päiväkotien ja vanhusten hoivapaikkojen investointitarpeita.

  7. avatar Hanna Toivainen sanoo:

    Toivoisin kaiken kaikkiaan enemmän vaihtoehtojen esiin tuomista budjetin suunnittelussa. Tavallinen kansa asettaa asioita joka tapauksessa vastakkain lehtien palstoilla ja keskusteluissa, monesti kovin raflaavastikin. Meidän poliitikkojen pitäisi asettaa realistisia vaihtoehtoja, perustella eri näkökulmia, käydä keskustelua ja tehdä arvovalintoja. On helppoa vaatia aina lisää, mutta talouden raaka totuus asettaa vääjäämättä rajat johonkin. Vaikeinta on nähdä kokonaisuus ja pitää se tasapainossa. Siinä mielessä olen samaa mieltä kuin Pekka, että tarpeet ja veroprosentti pitäisi nähdä rinnakkain. Ei se silti tarkoita sitä, että kaikki tarpeet tyydytetään, se on pohja tehdä valintoja, arvioida tarpeiden määrää suhteessa ihmisten haluun maksaa lisää veroja. Samalla pitää tietenkin nähdä muut keinot.

Jätä kommentti

css.php